Arkkitehtuurin goottilainen tyylisuuntaus

Taustaa

Goottilainen tyyli vaikutti Euroopan arkkitehtuurissa romaanisen tyylisuunnan jälkeen ennen kuin renessanssityyli alkoi saada Euroopassa jalansijaa. Se pohjautuu ranskalaiseen 1140-luvun arkkitehtuuriin ja sen taidonnäytteitä on esimerkiksi Ranskasta löytyvä luostarikirkko, johon on haudattu Ranskan kuninkaita. Arkkitehtuurin lisäksi gootchurch-tower-1079078_960_720tilaisuus näkyy taidekäsitöissä, maalaustaiteessa sekä kuvanveistossa. Hallitseva tyylisuunta se oli noin vuosina 1150-1525 Alppien pohjoispuolisella alueella ja vuosina 1250-1420 Italiassa ja sen ominaispiirteitä olivat suiponmuotoiset koristellut kaaret, värikkäät ikkunalasit lasimaalausten kera sekä ristikukkaset tornien huipuissa. Kölnin tuomiokirkko on rakennettu goottilaiseen tyyliin.

Tyylisuunnan taustalta löytyviä oivalluksia

Tekniset ja taiteelliset oivallukset yhdistyvät goottilaisessa tyylisuunnassa, jonka perusperiaatteena on luoda rakennuksille kivirunko solakanmallisia pilareita sekä niiden päälle sijoitettavia ohuita ruoteita käyttämällä. Rungon ansiosta rakennuksiin ei tarvinnut rakentaa tiivisrakenteisia seiniä, vaan tiiviiden seinien sijaan niihin voitiin asentaa suuria lasi- ja ikkunarakenteita. Erilaiset veistoksin luodut koristelut, kolme osaa käsittävä sisäänkäynti, korkeat, mutta kapeat tornit sekä koristeita sisältävät pyöreät ruusuikkunat ovat goottilaisuutta parhaimmillaan. Suuntaus korosti uskonnollisuutta ja sen sanotaankin tavoitelleen taivaita.

Uusgotiikka

Uusgotiikka tarkoittaa gotiikan elvyttämistä käyttämällä sen muotokieltä arkkitehtuurissa ja se oli suosittu tyylisuuntaus 1800-luvun Englannissa. Pyrkimys goottilaisen tyylin jäljittelyyn näkyi rakennuksissa esimerkiksi suippokaaristen tornien, hoviruotien sekä ruusuikkunoiden käyttämisenä ja monet tärkeät rakennukset on Englannissa rakennettu tähän tyyliin.

Sisustuksessa on myös hyödynnetty uusgoottilaista tyyliä, mikä on näkynyt esimerkiksi biljardisalonkien sisustuksessa. Suomestakin löytyy rakennuksia, joissa on nähtävillä uusgoottilaisen tyylin vaikutteita: esimerkiksi monet kirkot sekä kellotapulit on rakennettu tyylisuuntauksen mukaisesti. Suuressa Kerimäen puukirkossa yhdistyy sekä uusgoottilainen että empiretyyli. Kirkko on maamme isokokoisin kirkkotila, jonka rakennusprojektin suuruutta kuvaa hyvin se, että eräiden arvioiden mukaan kirkkoa varten taottiin paikan päällä 294 000 naulaa. Pituudeltaan kirkko on 45 metriä, korkeudeltaan 27 metriä ja leveydeltään 42 metriä ja istumapaikkoja siellä on likipitäen 3000, minkä lisäksi seisomapaikkoja löytyy suurinpiirtein 2000. Voidaankin sanoa, että Kerimäen kirkko on ollut aikansa arkkitehtoninen ja rakennustaidon taidonnäyte, joka hämmästyttää kävijöitä vielä nykypäivänäkin esimerkiksi koristeellisine kamiinoineen, kristallikruunuineen sekä kellotapuleineen. Kymmenien metrien korkeuteen kohoava kellotapuli näyttää ihan siltä kuin se tavoittelisi taivaita.