Arkkitehtuuri antiikin Kreikassa ja Roomassa sekä bysanttilainen ja romaaninen arkkitehtuuri

Antiikin Kreikan arkkitehtuurin tyylisuunnat

Egyptiläinen ja minolais-mykeneläinen kulttuuri vaikuttivat suuresti antiikin ajan kreikkalaiseen arkkitehtuuriin, jonka kenties tunnetuimpia rakennuksia ovat pylvästemppelit. Arkkitehtuurissa vallitsi kolme tyylisuuntaa, jotka olivat doorilainen, joonialainen ja korinttilainen tyyli.

Arkkitehtuuri antiikin Roomassa

Roomalaiset omaksuivat antiikin aikana betonin käytön, minkä ansiosta he pystyivät rakentamaan aikaisempaa suurempia ja kestävämpiä rakennuksia. Betonin käytön lisäksi roomalaiset oppivat 500-luvulla ennen ajanlaskun alkua käyttämään myös holvaustekniikkaa, minkä ansiosta rakennuksista voitiin rakentaa aikaisempaa valoisampia ja avarampia. Aikakauden tunnetuimpiin rakennuksiin kuuluvat Pantheon, Colosseum sekä Forum Romanum –nininen aukio.

Roomalainen arkkitehtuuri näkyy myös monissa maissa, joissa roomalaiset valloittivat alueita ja joissa on säilyneenä roomalaisten kaupunkien raunioita. Tällaisia kaupunkeja on esimerkiksi Pohjois-Afrikassa, Algeriassa sijaitseva Tipasa, jossa on ollut suuri roomalainen kaupunki. Nykypäivänä paikalla on enää kaupungin jäänteet, mutta paikka on silti erittäin mielenkiintoinen tutustumiskohde, jossa voi melkein aistia historian havinan ja joka kuuluu Unescon maailmanperintökohteiseen. Suurelle yleisölle Tipasa on vielä melko tuntematon kohde.

Bysanttilainen arkkitehtuuri

Bysanttilaisen arkkitehtuurin kenties kuuluisin rakennus on Hagia Sofia. Esimerkiksi Sisiliassa ja Venetsiassa on nähtävillä bysanttilaiseen tyyliin rakennettuja rakennuksia.

Romaaninen tyyli

Arkkitehtuurin romaaniseksi tyyliksi kutsutaan eurooppalaista arkkitehtuuria, jonka materiaallivalinnat sekä muodot muistuttivat roomalaista rakennustaidetta. Tyylisuuntaus oli tyypillinen vuosina 1000-1250. Tyylisuunnan ominaispiirteitä ovat pyöreät holvikaaret, pienikokoiset ikkunat, seinien paksuus sekä tynnyriholvi keskilaivassa kirkkosaleissa. EduForum_romanumstavimmillaan tyylisuuntaus on linnojen saleissa sekä suurikokoisissa kirkoissa.

Romaanisen tyylin vaikutus näkyy ympäri Euroopan, koska esimerkiksi kirkonrakentajat liikkuivat keskiajalla Euroopan maista toiseen. Heidän mukanaan myös romaanisen tyylin vaikutteet siirtyivät useaan maahan. Erityisen hyvin romaanisen tyylin vaikutus näkyy Italiassa, Ranskassa sekä Saksassa.

Italiassa romaanista tyyliä yhdistettiin varhaiskristilliseen tyyliin sekä muuteltiin muutoinkin siten, että tyylistä muodostui ihan omanlaisensa. Ranskassa tyylisuunta oli erityisen suosittu 1000-luvun lopussa. Myös ranskassa tyyliä kehiteltiin eteenpäin, esimerkiksi kiviholvien osalta. Kehittelytyöhön vaikuttivat sekä esteettiset syyt että paloturvallisuuteen liittyvät näkökohdat. Romaaniset vaikutteet näkyvät myös ranskalaisessa kuvanveistossa, jossa romaaninen tyyli kukoisti 1100-luvun alkupuolella. Viimeinen tuomio oli aikakauden tyypillisin kuvanveistoaihe. Kyseisellä aikakaudella alettiin myös koristella kastemaljoja.